Optimization and modification of qualitative Rubella IgG and Rubella IgM enzyme immunoassays into quantitative test formats

Vihurirokko on Rubella-viruksen aiheuttama infektiotauti. Terveelle aikuiselle tauti on pääsääntöisesti vaaraton. Raskauden aikana sairastettu vihurirokko voi kuitenkin aiheuttaa sikiövaurioita, joista voi seurata syntymättömälle vauvalle vakavia kehitysvammoja. Taudin tunnistamiseen on kehitetty erilaisia diagnostisia testimenetelmiä. Tässä työssä modifioitiin jo olemassa olevista kvalitatiivisista Rubella-viruksen IgG- sekä IgM-luokan vasta-aineita tunnistavista entsyymi-immunomenetelmistä kvantitatiiviset testiversiot sekä optimoitiin jo olemassa olevia kvalitatiivisia testejä. Tavoitteena oli saada valmiiksi testit, joiden avulla vasta-aineiden määrän muutosta potilaassa pystyttäisiin seuraamaan. Lisäksi tavoitteena oli saada parannettua jo olemassa olevien testien erottelukykyä. Testien optimointi aloitettiin vertailemalla adsorptiokyvyiltään erilaisia kuoppalevytyyppejä. Tämän jälkeen testattiin kuoppalevyjen päällystykseen käytettäviä kahden eri antigeenitoimittajan Rubella-virusantigeenejä. Päällystysantigeenin valinnan jälkeen verrattiin erilaisten blokkausmenetelmien vaikutusta epäspesifisten sitoutumiskohtien peittämisessä. Lopuksi valmistettiin Rubella IgG -testille kalibraattorisarja ja Rubella IgM -testille kolme eritasoista kontrollia ja testattiin testien toimivuutta erilaiset tilastollisen testien avulla. Testien optimoinnin jälkeen erityisesti Rubella IgM -testin erottelukyky parani entiseen testiversioon nähden. Tuotekehitysvaiheen alustavien testausten perusteella voitiin todeta, että molemmat testit toimivat optimoinnin jälkeen halutulla tavalla. IgM-testin kohdalla ei ehditty selvittää, mistä testin huono korrelaatio muiden valmistajien vastaavien testien kanssa johtui. Muutoin testit ovat valmiita tuotannossa tehtäviin testien validointivaiheisiin.Rubella is an infectious disease caused by the Rubella-virus. For healthy adults the disease is most often harmless. Rubella infection during pregnancy may however cause fetal damages and the unborn baby may develop serious birth defects. Several different laboratory tests have been developed to diagnose Rubella-virus infections. In this master's thesis, the already existing qualitative enzyme-linked immunosorbent assays for Rubella-virus IgG and IgM antibodies were optimized and modified into quantitative test formats. The aim was to develop tests by which the changes in antibody concentrations in patient could be monitored. In addition the aim was to improve the sensitivities of the current qualitative assays. The optimization of the assays was started by comparing different microtiter plate types. After that two different Rubella-virus coating antigens from two different antigen distributors were compared. Following this comparison different blocking procedures were compared to prevent nonspecific binding. Finally a calibrator set for the Rubella IgG assay and three different controls for the Rubella IgM assay were prepared. The test performance was tested with various statistical data analysis. Subsequent to the optimization of the assays especially the sensitivity of the Rubella IgM assay was improved compared to the previous test version. Based on the preliminary tests performed in the research and development phase it can be stated that the performance of both assays after the optimization was as desired. The reason for the poor correlation between the in-house IgM assay and competitors IgM assays remains to be solved. Otherwise the assays are ready to be transferred into the validation phas

Behavior change techniques to promote healthcare professionals' eHealth competency : A systematic review of interventions

Introduction: The use of eHealth is rapidly ->increasing; however, many healthcare professionals have insufficient eHealth competency. Consequently, interventions addressing eHealth competency might be useful in fostering the effective use of eHealth. Objective: Our systematic review aimed to identify and evaluate the behavior change techniques applied in interventions to promote healthcare professionals' eHealth competency. Methods: We conducted a systematic literature review following the Joanna Briggs Institute's Manual for Evidence Synthesis. Published quantitative studies were identified through screening PubMed, Embase, and CINAHL. Two reviewers independently performed full-text and quality assessment. Eligible interventions were targeted to any healthcare professional and aimed at promoting eHealth capability or motivation. We synthesized the interventions narratively using the Behavior Change Technique Taxonomy v1 and the COM-B model. Results: This review included 32 studies reporting 34 heterogeneous interventions that incorporated 29 different behavior change techniques. The interventions were most likely to improve the capability to use eHealth and less likely to enhance motivation toward using eHealth. The promising techniques to promote both capability and motivation were action planning and participatory approach. Information about colleagues' approval, emotional social support, monitoring emotions, restructuring or adding objects to the environment, and credible source are techniques worth further investigation. Conclusions: We found that interventions tended to focus on promoting capability, although motivation would be as crucial for competent eHealth performance. Our findings indicated that empathy, encouragement, and usercentered changes in the work environment could improve eHealth competency as a whole. Evidence-based techniques should be favored in the development of interventions, and further intervention research should focus on nurses and multifaceted competency required for using different eHealth systems and devices.Peer reviewe

Experiencing Art: The Influence of Expertise and Painting Abstraction Level

How does expertise influence the perception of representational and abstract paintings? We asked 20 experts on art history and 20 laypersons to explore and evaluate a series of paintings ranging in style from representational to abstract in five categories. We compared subjective esthetic judgments and emotional evaluations, gaze patterns, and electrodermal reactivity between the two groups of participants. The level of abstraction affected esthetic judgments and emotional valence ratings of the laypersons but had no effect on the opinions of the experts: the laypersons’ esthetic and emotional ratings were highest for representational paintings and lowest for abstract paintings, whereas the opinions of the experts were independent of the abstraction level. The gaze patterns of both groups changed as the level of abstraction increased: the number of fixations and the length of the scanpaths increased while the duration of the fixations decreased. The viewing strategies – reflected in the target, location, and path of the fixations – however indicated that experts and laypersons paid attention to different aspects of the paintings. The electrodermal reactivity did not vary according to the level of abstraction in either group but expertise was reflected in weaker responses, compared with laypersons, to information received about the paintings

Hyvinvointiyhteiskunnan erilaiset digipalveluiden käyttäjät : Katsaus digipalveluiden hyödyntämiseen liittyvistä yksilötason tekijöistä

Osa kansalaisista kokee haasteita käyttää yhteiskunnassamme yhä yleistyviä digitaalisia palveluita terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi. Heidät on tunnistettava, jotta toimia digisyrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi voidaan toteuttaa. Lisäksi käyttäjäryhmien piirteiden tunnistamisen avulla voidaan tukea palveluiden kehittämistä. Tässä työpaperissa esitellään Suomessa kerättyä tutkimustietoa digipalveluiden käyttöön liittyvistä yksilötason tekijöistä ja tunnistetaan erilaisia asiakasryhmiä digisoveltuvuuden näkökulmasta. Työpaperi tarjoaa suuntaviivoja digisoveltuvuuden arvioinnin kehittämiselle, jotta asiakkaiden digipalveluihin ohjaus olisi mahdollisimman yksilölähtöistä ja yhdenvertaista

Frequent users’ experiences of the possibilities provided by telemedicine services in advancing health and well-being during the COVID-19 pandemic: A qualitative interview study

Koronaviruksen leviäminen Suomeen vuonna 2020 joudutti jo käynnissä olevaa terveyspalveluiden digitalisointia. Digitalisaation leviäminen on nostanut riskiä eriarvoisuuden lisääntymiseen eri potilasryhmissä. Tämän haastattelututkimuksen tarkoituksena oli kuvata paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon etäpalveluiden mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hoidossa COVID-19 aikana. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää etäpalveluiden kehittämisessä ja johtamisessa sekä ammattilaisten koulutuksessa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana laadullisena haastattelututkimuksena, joka koostui paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden (n=30) puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla yhden keskisuuren kaupungin asiakasrekisteristä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse helmikuun ja toukokuun 2021 välisenä aikana. Litteroidut tekstit analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista muodostui neljä pääluokkaa ja yhdeksän yläluokkaa. Paljon palveluita tarvitsevat toivat esiin etäpalveluiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia, kuten omahoidon mahdollistuminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen etäpalveluilla. Haastateltavien kokemusten mukaan etäpalveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat etäpalveluiden helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä palveluihin pääsyä edistävät toimenpiteet. Etäpalveluihin liittyvään osaamiseen vaikuttavat tekijät olivat taitoihin tai sairauteen liittyvät haasteet, ohjelmien käytettävyyteen liittyvät haasteet sekä etäpalveluiden koulutuksen ja ohjauksen puuttuminen. Etäpalveluiden käyttöön liittyvät mieltymykset liittyivät henkilökohtaisiin syihin sekä fyysistä läsnäoloa vaativiin asiakkaisiin ja käynteihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäpalveluiden saatavuus ja käytettävyys sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden digitaalinen osaaminen vaikuttavat etäpalveluiden käyttöön. Etäpalveluita pitäisi kehittää helppokäyttöisemmiksi ja tarjota palveluita monipuolisesti erityisesti niille, joiden digitaalinen osaaminen on riittävä etäpalveluiden käyttöön. Etenkin videovastaanoton mahdollistaminen koettiin tärkeäksi. Lähipalveluita on tärkeää edelleen tarjota niitä tarvitseville.The COVID-19 pandemic reached Finland in 2020 which further expedited the digitalization of healthcare services. The expansion of digitalization in healthcare has increased the risk of inequality for some patient groups. The aim of this interview study was to describe the experiences of the frequent users of healthcare services about the possibilities provided by telemedicine services in advancing health and well-being during the COVID-19 pandemic. Knowledge gained from the study can be utilized in the development of telemedicine services and their management as well as professionals’ training. The research was carried out as a qualitative interview study and data consisted of semi-structured interviews of frequent users of healthcare services (n=30). Interviewees were selected via random sampling from a healthcare register of a medium-sized city. Interviews were conducted by phone between February and May of 2021 and transcribed materials were further analyzed using inductive content analysis. Content analysis resulted in 4 main categories and 9 categories. Frequent users of the services brought up possibilities provided by telemedicine services in advancing health and well-being such as self-care opportunities and advancement of healthcare using telemedicine services. Interviewees’ experiences described the following factors for the accessibility of telemedicine services: ease-of-use of telemedicine services and measures to enhance accessibility. Know-how related factors consisted of knowledge or illness-related challenges, programs’ accessibility issues, and lack of training and guidance for telemedicine services. Personal preference-related factors included personal reasons and usage cases that required physical presence. As a conclusion it can be noted that the accessibility and usability of telemedicine services and frequent healthcare users’ digital proficiency affects the usage of telemedicine services. Telemedicine services should be developed to be more accessible and be available in diverse methods for those with proficiency to use them, especially the availability of remote doctor’s appointments was considered important. Physical services should also still be offered for those in need of them

Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia etäpalveluiden hyödyistä COVID-19-aikakaudella: Laadullinen kuvaileva tutkimus

Suomessa on ylläpidetty ennennäkemättömiä sosiaalisen etäisyyden toimenpiteitä COVID-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Etäisyyden pitäminen voi heikentää mielenterveyttä ja lisätä yksinäisyyttä erityisesti mielenterveyskuntoutujilla. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten viestintäpalvelut sekä etäyhteydellä toteutetut sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat mielenterveyskuntoutumista COVID-19-epidemian aikana. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva laadullinen tutkimus. Aineisto koostui mielenterveyskuntoutujien (n=12) puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Haastateltavat rekrytoitiin kolmannen sektorin palveluista ympäri Suomen. Haastattelut toteutettiin puhelimitse COVID-19-epidemian toisen aallon aikana marraskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Litteroidut haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Etäpalvelut mahdollistivat kuntoutujille sosiaalisen verkostoitumisen, mielenterveyden tukemisen, yksinäisyyden lievittämisen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisen kotiin ja palveluihin helpottuneen pääsyn. Henkilökohtaiset syyt, kuten digitaidot tai koetut haasteet sosiaalisissa tilanteissa, sekä etäpalveluiden helppokäyttöisyys ja onnistunut toteutus lisäsivät kokemuksia hyödyistä. Toisaalta taas haasteet käytännön toteutuksessa, käytettävyydessä ja vuorovaikutuksellisuudessa estivät hyötymistä etäpalveluista. Haasteista huolimatta etäpalvelut ovat voineet lievittää COVID-19-epidemian haittavaikutuksia tukemalla kuntoutujien mielenterveyttä ja yksinäisyyttä. COVID-19-epidemian jälkeisessä yhteiskunnassa etäpalveluista saattavat hyötyä etenkin ne, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet vaikeina. Palveluita kehittäessä on otettava huomioon, että onnistuneet etäpalvelut ovat helppokäyttöisiä, vuorovaikutteisia ja tietoturvallisia sekä edellyttävät yksityisyyttä kotioloissa. Fyysisten palveluiden ohella sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi voida hyödyntää monipuolisin tavoin etäyhteydellä, mikä voisi tukea eroja yksilöiden soveltuvuudessa ja valmiudessa käyttää etäpalveluita. Asiakassegmentointia tehostamalla voitaisiin paremmin tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevien erilaisia tarpeita ja kohdentaa palveluiden toteutusta tarpeiden mukaisesti

The Interplay of Work, Digital Health Usage, and the Perceived Effects of Digitalization on Physicians' Work : Network Analysis Approach

Background: In health care, the benefits of digitalization need to outweigh the risks, but there is limited knowledge about the factors affecting this balance in the work environment of physicians. To achieve the benefits of digitalization, a more comprehensive understanding of this complex phenomenon related to the digitalization of physicians' work is needed. Objective: The aim of this study was to examine physicians' perceptions of the effects of health care digitalization on their work and to analyze how these perceptions are associated with multiple factors related to work and digital health usage. Methods: A representative sample of 4630 (response rate 24.46%) Finnish physicians (2960/4617, 64.11% women) was used. Statements measuring the perceived effects of digitalization on work included the patients' active role, preventive work, interprofessional cooperation, decision support, access to patient information, and faster consultations. Network analysis of the perceived effects of digitalization and factors related to work and digital health usage was conducted using mixed graphical modeling. Adjusted and standardized regression coefficients are denoted by b. Centrality statistics were examined to evaluate the relative influence of each variable in terms of node strength. Results: Nearly half of physicians considered that digitalization has promoted an active role for patients in their own care (2104/4537, 46.37%) and easier access to patient information (1986/4551, 43.64%), but only 1 in 10 (445/4529, 9.82%) felt that the impact has been positive on consultation times with patients. Almost half of the respondents estimated that digitalization has neither increased nor decreased the possibilities for preventive work (2036/4506, 45.18%) and supportiveness of clinical decision support systems (1941/4458, 43.54%). When all variables were integrated into the network, the most influential variables were purpose of using health information systems, employment sector, and specialization status. However, the grade given to the electronic health record (EHR) system that was primarily used had the strongest direct links to faster consultations (b=0.32) and facilitated access to patient information (b=0.28). At least 6 months of use of the main EHR was associated with facilitated access to patient information (b=0.18). Conclusions: The results highlight the complex interdependence of multiple factors associated with the perceived effects of digitalization on physicians' work. It seems that a high-quality EHR system is critical for promoting smooth clinical practice. In addition, work-related factors may influence other factors that affect digital health success. These factors should be considered when developing and implementing new digital health technologies or services for physicians' work. The adoption of digital health is not just a technological project but a project that changes existing work practices.Peer reviewe